Kirjoittanut taimilau | kesäkuu 10, 2014

Purina Open

Jatkettiin Maisan kanssa tehoaksaamista vielä Purinan iltakisoissa eilen. Täytyy sanoa että on nuo iltakisat kyllä suht rankkoja työpäivän päätteeksi, voi olla etten mene ihan heti uudelleen 😉 Ja toisaalta kolmet kisat peräkkäisinä päivinä plus vielä treenit neljäntenä päivänä ei ehkä ole ihan järkevää. Tosin Maisassa en ole huomannut väsymisen merkkejä ja se on saanut kyllä hyvin lepoa ja hellää hoivaa aina väleissä 🙂 Mutta järki käteen jatkossa! Itselleni tää aksaputki on ollut kasvun ja oppimisen paikka, olen hakenut itselleni rutiinia kisaamiseen ja ennen kaikkea radanlukuun ja toivottavasti jotain on jäänyt käteen. Ainakin huomaan jo ihan uudella tavalla lukevani rataa ja nimenomaan etsiväni niitä meille sopivia ohjauksia ja ongelmakohtia. Olen oppinut paremmin tutustumisvaiheessa näkemään Maisan linjat ja tekemään ohjausvalintoja sen mukaan. Hyvin huomaan myös miettiväni kaikkia kouluttajien sanomisia ja neuvoja 😉

Purinalla ohjelmassa oli kaksi rataa, agi ja hypäri. Radat pyörivät yhtä aikaa, sisällä Saviojan agi ja ulkona Muotkan hypäri. Agilla aloitettiin ja rataantutustumisessa suunnittelin yhden putken jälkeen takaaleikkausta koska en uskonut ehtiväni persjättöön. Aloin sitten siinä jälkikäteen arpoa että jos yrittäisinkin persjättöä ja niinhän siinä sitten kävi että sen hetken epäröinnin seurauksena en ehtinyt enkä myöskään tehnyt takaaleikkausta kunnollisesti joten hypyltä kielto. Siitä eteenpäin rata oli ihan huippu lukuunottamatta puomin jälkeistä valssia jonka tein niin tiukasti että Maisa hyppäsi saman hypyn takaisinpäin. Kontakteilla olin itse huolimaton koska pelkäsin hiipimistä ja jätin toisella kontaktilla jopa kokonaan käskemättä.

Hyppyrata ulkona oli vauhdikas ja siinä oli pari suoran pätkää jotka olivat vaikeita, en oikein tiennyt miten ne olisi pitänyt ohjata. Tein sitten ratkaisut jotka veivät Maisan väärään päähän putkea. Muu rata sujui hienosti, kepit ihan superit takaaleikaten!!

Tässä viikonlopun yhteenvetoa:

+ Geopadilla mennään superlujaa

+ putken jälkeiset takaaleikkaukset onnistuivat koska Maisan vauhti on hyvä ja suunta eteenpäin

+ hienot kepit!

+ hieno rengas!

+ monta hyvää putkeen irtoamista!

+ itsevarmuus kummallakin on kasvanut

+ sujuvuus, jatkuva liike ja hyvä fiilis ennen kaikkea!

+ Maisa on super ❤

 

– lisää takaa- ja viskileikkaus treeniä (= perusohjausta takaa tiukoissa paikoissa etenkin kun en läheskään aina ehdi persjättöön putkien jälkeen)

– lisää putkeen irtoamis treeniä

– pidempiä eteenlähetyspätkiä

– Maisalle itsenäisempää radan lukua, rohkeutta etsiä seuraavaa estettä (esteiden sheippausta)

– kontakteilla ei auta löysätä yhtään, kiipeä käsky kun koira on noin puolessa välissä alasmenoa

Nyt voikin mennä pidempi pätkä ennen seuraavia kisoja, kesäkuussa tuskin enää kisataan ja heinäkuun kisat ovat aika kaukana, katsotaan nyt sitten jos kesälomalla vaikka ajeltaisiin jonnekin pidemmälle, kuka tietää!

Mainokset
Kirjoittanut taimilau | kesäkuu 8, 2014

Robur -kisat

Sunnuntaipäivän ratoksi jatkettiin hyvää fiilistä ja kokemusten kartuttamista Vantaan Kivikossa IHAH:n Robur -kisoissa. Tuomarina Heidi Viitaniemi ja 3 kimuranttia rataa juostavana 🙂

En analysoi ratoja nyt sen enempää mutta tykkäsin kovasti niiden profiileista, Kouvolan kisojen tyylisiä vähän vaikeampia ”ohjausratoja”. Ei siis kilpaa juoksemista. Onnistumisia tuli paljon ja pienistä virheistä jäi kiinni. Oma liikkuminen oli ihan ok, olen selkeästi tullut rohkeammaksi ja ohjaaminen tuntuu paljon paremmalta kuin ennen. Ei semmoista epävarmaa este kerrallaan menoa vaan kokonaisuuksien hakemista ja ymmärtämistä 🙂

Paikalla oli houkuttelevia kojuja ja sieltä mukaan tarttui Aloe Vera -tuotteiden lisäksi tällainen fleecetalutin kisatarkoitukseen!

 

product_thumb

Kirjoittanut taimilau | kesäkuu 7, 2014

Agirallia

Nyt on kunnnon aksaputki meneillään 🙂 Tokon hienoiset pettymykset on jätetty taakse ja uutta potkua on saatu ihanasti onnistuneista viikkotreeneistä ja kisaviikonlopusta. Viikolla sain meille tuurauspaikan Tuijan treeneihin ja voi sitä upeaa tunnetta mikä niistä pippaloista jäi taskuun! Ensimmäisen kerran tuntui että näitä bortsun mielenliikkeitä ymmärrettiin ja saimme oikeanlaisia ohjeita. Ihka ekaa kertaa teimme onnistuneen serpentiiniohjauksen ja Maisa toimi kuin unelma. Olen tähän saakka pähkäillyt ajoituksen kanssa ja ollut AINA myöhässä. Voi hitsi kun joku olisi saanut meidän suorituksen videolle.

20140607-113942-41982313.jpg

Tänään lauantaina kisasimme Kouvolassa jossa Minna Räsänen oli suunnitellut hitsin vaikeat ja kiemuraiset radat. Tuli tunne että oli ehkä tuomari erehtynyt luulemaan meitä kakkosluokkalaisiksi 😉 Nooh ei haitannut meitä, näitähän me on treenattu. Oli ihan kiva kun sai oikeasti ohjata eikä vaan juosta kilpaa 🙂

Eka rata oli hypäri josta oikeasti hyvä hylly! Olin tyytyväinen omaan liikkumiseeni enkä jäänyt mihinkään jumittamaan. Ohjaus oli sujuvaa ja tein oikeat ohjaukset ajallaan oikeissa paikoissa. Putkilla Maisa taas pyörähteli ja renkaan meni ohi. Näihin siis vain lisää treeniä jota on jo kovasti tehtykin 🙂

20140607-114537-42337839.jpg

Tokana olikin sitten agirata joka meni hypärin tapaan hyvällä ja sujuvalla ohjauksella. Alussa Maisa otti puomilta kiellon koska se selvästi luuli sitä keinuksi. Sen jälkeen putkella pikku pyörähdys joka oli oma mokani. Sen jälkeen hypyn kierto jälleen oma mokani mutta jatkoin juoksua ja tein elämäni valssin. Siitä loppuun rata oli upea ja virheetön 😀

Ehdin jo kaverille välillä viestittää että kyl meidän nollat antaa vielä odotella itseään, haetaan vaan hyvää fiilistä ja kokemusta. Kolmannelle radalle fiilis olikin jo niin hyvä ja rento että loppusuoralla meinas sydän hypätä kurkkuun kun tajusin että ollaan nollaa tekemässä!!! Maalissa olo oli aivan mieletön, meidän eka nolla, Maisan 12. startti!! Aivan uskomatonta kun ajattelee omaa kokemusta, me ollaan vielä niin vähän kierretty kisoja yhdessä 🙂 Ja eihän me Pasinkaan kanssa montaa kisaa käyty. Jess!!!

Huomenna jatkuu geimit Kivikossa 🙂

Kirjoittanut taimilau | Touko 22, 2014

Muuttuneet kuviot

Parisen viikkoa sitten meillä oli toko SM –ryhmän viimeiset treenit Jessicalla jotka menivät ihan erinomaisesti. Maisalla oli hyvä vire päällä ja päätin että otetaan helppo paikallaolo enkä vaatinut edes leukaa maahan. Tyyppi oli vähän ihmeissään ja hämmentynyt kun saikin pyöritellä päätään ja katsella vierustovereita, hauska 😉 Lonkalle oli kyllä löpsähtänyt mutta ei haitannut.

Omalla vuorolla treenattiin seuruuta, ruutua sekä luoksetulon stoppia. Kokeilimme luoksetuloa pelkällä nakkipalkalla jotta silmän käyttäminen ja ennakointi saataisiin vähemmälle ja toimi kivasti. Ruutuun päätettiin ottaa nyt jatkossa käyttöön kosketusalusta koska Maisa vähän seilaa ruudussa paikkaa hakien. Alusta natsasi samantien.

Kotimatkalla iskikin sitten suru puseroon kun sain tietää että meidät oli raakattu ulos SM-joukkueesta 😦 Ei ollut yhtään kiva fiilis kun olin jo viime kesästä saakka odottanut heinäkuuta ja Tokon SM-kilpailuja. Minusta valinta tehtiin väärällä tavalla, olin ollut koko ajan siinä käsityksessä että ilman muuta ollaan mukana. Syy meidän ulos jättämiseen oli se että meillä ei ole aiempaa kokemusta SM kisoista!! Hoh hoh… Minusta tästä olisi pitänyt voida keskustella varsinkin kun tunkua alempaan luokkaan oli meistä riippumattomista syistä. Jos olisin tämän tiennyt niin olisimme varmaan jo enempi alkaneet keskittyä voittajan liikkeisiin. Ikävä sinänsä että olen ottanut SM:iin treenaamisen niin tosissani, paljon enemmän vakavissani kuin moni muu 😦


 

Noh, elämä jatkuu siitä huolimatta ja viime viikoksi olin varannut Jessicalle yksityistunnin. Kävimme läpi seuruuta sekä voittajan ja evl:n liikkeitä. Ihanaa päästä treenaamaan jotain uutta, olen ihan innoissani 😉 Tunnariahan me ollaan tehty jo pidempään mutta nyt sekin on jo edennyt kivasti ja kuvaan on tullut mukaan myös ”häiriöpalikat”. Merkin oikeaa suoritustapaa tehtiin sekä siitä ohjattua noutoa. Lisäksi katsottiin miltä ruutu ja kaukokäskyt näyttää. Saatiin kovasti kehuja etenkin seuruusta ja kaukokäskyjen oikeasta suoritustekniikasta. Kakeja ja eri asentoja ollaan tehty lähestulkoon pennusta saakka aina iltaruuan yhteydessä. Se on otollinen treenihetki, koirahan seisoo vaikka päällään jotta ruualle pääsisi 😉 Seuruu kosketuslapun kanssa on edennyt kivasti, siitä laitan ihan oman juttunsa piakkoin 🙂

Lisäksi alan nyt työstää tuota paikallamakuun asentoa jotta saataisiin Maisa pois kippurasta. Muuta ongelmaahan sillä ei ole, se vaan on tottunut menemään kuin kissa makuulle leuka maassa mutta etutassut kaksinkerroin. Tämä on tähän saakka herättänyt lähinnä hellyyttäviä kommentteja mutta voi aiheuttaa jatkossa ongelmia ja pistemenetyksiä joten se korjataan nyt.

Myös ennen paikalla makuuta perusasennon pitämistä on treenattava. Maisa nimittäin valahtaa alas eikä pysy istumassa. Se alkaa luimuilla ja näyttää kuin haluaisi valua maanrakoon, on se hassu 😉 Se selvästi kokee tekevänsä jotain väärin ja ottaa kaiken niin raskaasti. On tehtävä runsaasti kehäänmeno treenejä ja perusasennosta istumista sekä siitä palkkaamista.

Nyt Maisa tekee selvästi juoksua, ennakko-oireita on ollut jo pitkään joten odottelen että juoksu alkaa kesäkuun alussa.

Ihanaa treenata kun on upeat kesäkelit 🙂

20140522-135045-49845048.jpg

Kirjoittanut taimilau | huhtikuu 28, 2014

Kriteerit hämärtyneet?

Täytyy myöntää että kävin hieman taas pohjamudissa tässä männä viikolla…

Keskiviikkona järjestetiin siis aiemmin mainitsemani nuorten koirien tokovalmennusringin hakutilaisuus. Ennalta oli ilmoitettu että ringistä jää pois noin 10 koirakkoa ja meitä hakijoita oli 8.

Lauantaina tuli sitten päätös, emme päässeet mukaan 😦 Koiria valittiin vain viisi joten tuo ennakkotieto oli täysin väärä. Mukaan pääsivät yksiselitteisesti parhaat pisteet saaneet koirakot, ei niinkään ne jotka olisivat ehkä hyötyneet valmennuksesta eniten. Suoraan sanottuna en ihan ymmärtänyt valintakriteereitä. Maisa teki kyllä tosi alavireisesti, koska paikka oli sille todella vaikea. Se ei ole ollenkaan oma itsensä tuolla Jessican hallissa. Lisäksi se tekee selkeästi juoksua, on hieman alakuloinen ja huonosti mukana, paineistuu. Mutta emme siis näyttäneet parasta osaamistamme ikävä kyllä. Noh, selkeästi tänä vuonna valintakriteerit olivat hiukan erilaiset, mukaan pääsivät kokeneet ohjaajat hyvien koiriensa kanssa, ei suinkaan aloittelevat ensikertalaiset. Pakko kysyä että mitä tämän tyyppiset henkilöt koulutuksesta hakevat kun osaavat jo muutenkin kaiken ja ovat kouluttaneet monia koiria?? Vai liekö tässäkin ollut mukana jotain ”hyvä veli, ystävät ja tuttavat” –meininkiä? Noh, kuten sanoin, mukaan pääsyn kriteerit eivät täsmänneet siihen mitä olen tästä valmennustoiminnasta ennakkoon kuullut ja mitkä sen tarkoitukset ovat olleet aiemmin. Että näin. Olen aika harmistunut enkä peittele sitä yhtään, ottaa päähän 😉

Kirjoittanut taimilau | huhtikuu 24, 2014

23.4. tokoringin hakutilaisuus

Eilen olimme Sipoossa kennelpiirin nuorten koirien tokoringin hakutilaisuudessa. Kokeeseen oli ilmoittautunut 10 koirakkoa joista paikalle tuli 7.  Kyse on siis tästä:

http://www.uudenmaankennelpiiri.fi/toko.html

Suorituksia tuomaroimassa olivat Jessica sekä Carina Savander-Ranne. Hakijoiden joukossa oli paljon kokeneita toko-harrastajia ja –kilpailijoita, joten vähän tuli kyllä sellainen fiilis että jaahas, olenko eksynyt ihan väärään paikkaan. Oman seuramme SM-ryhmäläisiä oli osallistujissa minun lisäkseni kolme. Onneksi liikkurina oli oman treeniryhmämme mukava henkilö joka osaltaan kevensi tunnelmaa ja lievensi jännitystä.

Koe koostui alokasluokan paikkamakuusta sekä lisäksi neljästä liikkeestä joista yksi oli vapaavalintainen. Ensin tehtiin seuruu, jossa oli juoksun lisäksi lyhyt hitaan kävelyn pätkä, sitten oli suora luoksetulo, tasamaanouto ja vapaavalintaisena liikkeenä meillä avo-hyppy. Valitsin sen siksi että se on meillä varmin liike mikäli Maisa paineistuu. Hypyn se suorittaa suht kivasti häiriöstä huolimatta.

Koska paikkana oli Jessican humiseva halli niin en odottanut Maisalta todellakaan mitään huippusuoritusta. Tuo halli on ihan oikeasti todella hankala paikka meille, luulen että suurin tekijä on ilmastoinnin humina. Se käy omiin korviin ja voi vain kuvitella miltä se tuntuu koiran korvissa L Kehän ulkopuolella Maisa oli oma iloinen itsensä mutta kehään päästyämme totesin sen taas keräävän painetta, ääh L Paikkamakuussa sain sen hyvin pysymään perusasennossa kun odottelimme liikkeen alkamista. Sitten koira maahan tyypilliseen kissa-kippura-asentoonsa ja ohjaajat parinkymmenen metrin päähän. 2 minuuttia meni nopeasti, Maisa makasi tosi rauhallisesti leuka maassa ja korvat pystyssä ja nousi ihan kiitettävästi perusasentoonkin. Siitä sitten palkka ja odottamaan omaa vuoroa. Tai no, me vedettiin arvalla numero yksi joten toisen paikallamakuuryhmän jälkeen olikin sitten meidän suoritusvuoro.

Seuruu meni paineistumisesta huolimatta Maisan seuruuksi yllättävän hyvin ja hitaassa pätkässä se esitti parasta osaamistaan, siitä olin ylpeä! Pakko tästäkin hakea jotain positiivista, muuten oli aika karmeaa, en tiedä mitä tuomarit ajattelivat mutta en ollut mitenkään erityisen ylpeä.

Liikkeiden välit olivat pitkät koska tuomarit keskustelivat pitkään ja tekivät muistiinpanoja. Se ei ole ollenkaan hyvä juttu, en oikein tiedä miten niissä pätkissä käyttäytyisi jotta koiran mieliala pysyisi hyvänä tai edes jotenkuten kasassa. Pitääkö koira maassa, perusasennossa, leikittää, tsempata vai mitä ihmettä?

Luoksetulo (joka on ihan peruskauraa) meni aikalailla penkin alle koska Maisa valahti maahan perusasennosta kun sanoin sille paikka. Voi pylly! Otin sen sitten rauhallisesti takaisin istumaan, sanoin uudelleen paikka ja lähdin kutsupaikalle. Luoksetulo oli ravia, ei mitenkään kovin vauhdikas, haluaisin sen tulevan paljon nopeammin mutta ei, ei tänään. Perusasentoon tulo oli hyvä.

Sitten oli nouto joka meni mielestäni oikein mallikkaasti. Edelleen Maisa kuitenkin kaartaa aika laajalla kaarella tullessaan perusasentoon vaikka tätäkin on treenattu.

Hyppy meni myös oikein kivasti. Ainoa mikä aiheutti vähän sydämentykytystä oli se että Maisalla on tapana hypyn jälkeen kääntyä ympäri oikean kautta ja samalla valahtaa vähän sivuun. Hienosti haki kuitenkin perusasentoon hypyn kautta vaikka näki minut suoraan hypyn ohi.

Kaikki liikkeet siis arvosteltiin mutta tuloksia ei ole vielä saatu. Pari kertaa leikittäessäni Maisa haukahti joka ei ollut hyvä asia. Yleisvaikutelmasta tuskin saadaan kovin hyviä pisteitä L

Loppu aika me sitten seurattiin muiden suorituksia ja tehtiin sivussa vähän seuraamista treenimielessä. Ajattelin että käytän tilaisuuden hyväkseni ja pidän koiraa hallissa. Ihan huvikseni kokeilin tehdä seuraamispätkää niin että kun pää valahti alas niin nyppäsin kevyesti hihnasta. Toimi! Asento oli vähän alaspäin suuntautuva mutta koira selkeästi ymmärsi pointtini. Luulen että testaan samaa uudelleen seuraavissa treeneissä. Huomautan siis luijailusta ja pään alas valahtamisesta nyppäisyllä. Voisi ottaa jonkun ihan ohuen ja kevyen hihnan. Kosketusalustan tökkimistä kokeiltiin myös ja se sujuu tosi hienosti.

Olen aika pessimistisellä tuulella ja jostain syystä fiilis ei ollut yhtään hyvä, en usko että meitä valitaan! Toisaalta jos meitä ei valita niin se tarkoittaa käytännössä sitä että meissä ei nähty potentiaalia kehittyä… Kiva lähtökohta tulevalle.

Noh, odotellaan nyt mitä tuomarit päättävät.

Kirjoittanut taimilau | huhtikuu 22, 2014

Projekti Foot – Osa 1

Olen nyt aloittanut Maisan kanssa seuraamiseen liittyvän uuden projektin. Tavoitteena olisi opettaa ns. nenäkosketus pieneen jumppamaton palaseen, jonka olen asettanut lonkan kohdalle treeniliiviin. Aloitin treenin ihan perus kosketusalusta-tyyliin eli lätkä oli maassa jota Maisa sitten nenällä kosketteli. Sitä nyt ei tarvinnut kauaa tehdä, jonka jälkeen otin lätkän käteen ja siitä lonkalle ja koira perusasentoon. Nyt ollaan sitten siinä vaiheessa että olen lisännyt foot -vihjeen jolloin Maisa koskettaa nenällä tai kuonon sivulla lappua ja ottaa samalla kontaktin minuun. Lähinnä ollaan tehty vain paikallaan mutta kokeilin myös eteenpäin kävelyssä ja klikkasin aina kun Maisa kosketti lappua.

Nyt vaan on mietittävä miten tästä edetään etten vain mokaa koko juttua. Toistaiseksi Maisa selkeästi pitää tästä ”tempusta” ja tarjoaa sitä jo oma-aloitteisesti sivulla ollessa.

Tässä pari pätkää missä näkyy mistä on kyse. (Yritän lähipäivinä saada vähän paremman videon lähempää kuvattuna.) Seuraaminen on tällä tavoin paljon ylöspäinsuuntautuvampaa vaikka asento vähän vaihtelee mutta siihen en tässä alkuvaiheessa kiinnitä kovin paljon huomiota, kunhan perusasennot ovat hyvät. Haluan että homma pysyy Maisalle selkeänä.

Katsotaan nyt mihin tällä tavoin pääsemme mutta odotukset ovat kyllä korkealla 😉

Kirjoittanut taimilau | huhtikuu 22, 2014

20.4.2014 Purina agilitykisat

Sunnuntaina kisattiin kolme rataa Purinalla ja voi miten oli ihana sää, lämmin ja aurinkoinen. Agiradat olivat sisällä ja hypäri ulkona. Luokat oli järjestetty siten että maksiradat olivat kaikki peräkkäin, ensin sisällä, sitten ulkona ja lopuksi taas sisällä. Koko hommaan meni noin 1,5 tuntia, oli tosi huippua kun ei tarvinnut odotella niin pitkään.

Tuomarina ykkösillä oli Seppo Savikko ja radat olivat kyllä helpot, hylly tuli meille kaikista siitä huolimatta 😉

Nyt on vaan etsittävä positiivisia asioita, muuten tästä ei tule mitään. Seassa oli tosi monta hyvää pätkää ja onnistumisia tuli sellaisissa kohdissa mitä etukäteen epäilin.

Ekan radan sössin itse kun jäin kehumaan hienoa kontaktia A:lla ja unohdin ohjata kunnolla seuraavan putken. Panostin kaikessa Maisan kehumiseen joten se vähän sekoitti keskittymistä.

http://youtu.be/duqGwqVTWos

Toinen rata olikin sitten hypäri ja juostiin ulkona. Siinä Maisalla oli niin kova kiire että pari rimaa tuli alas. Lisäksi se meni kepeillä tokasta välistä sisään.

Kolmas rata jälleen sisällä ja se oli eka rata mutta toisinpäin. Tämä sujui tosi hyvin ja vauhdikas kepeille vienti onnistui minun mokasta ja yhdestä piruetista huolimatta. Putkilta tuli kaikilta kielto ja lisäksi toisella sujahti koira väärään päähän. Tuo oli aikalailla uusi juttu ja mutkaputkiin irtoaminen on otettava nyt treeniohjelmaan. Lisäksi erilaiset kepeille viennit erityisesti takaa ohjaten.

http://youtu.be/eytGNJ6yWjo

Plussat ja treeninaiheet:

++++ sisällä ei yhtään rimaa alas, jeee!

+ kontaktit

+ keinu

+ kahdella radalla rengas virheettömästi

+ Maisa oli kuulolla hienosti

– mutkaputkilta kieltoja à irtoamistreeniä

– kaksi kertaa keppien toiseen väliin à lisää erilaisia vientejä ja erityisesti vauhdissa ja niin että minä jään taakse

= IRTOAMISTREENIÄ!!

 

Kirjoittanut taimilau | huhtikuu 15, 2014

Agilitykisat Janakkalassa

Viime viikonloppuna päätimme lähteä Maijan ja Triccin kaveriksi Janakkalaan agilitykisoihin. Meillä on takana ehkä noin parin kuukauden tauko aksasta lukuunottamatta pieniä täsmätreenejä hallilla tokotreenien yhteydessä. Maisahan starttasi ensimmäiset agikisat tammikuun lopulla omissa Porskin kisoissa. Tuolloin ongelmia aiheutti kepeille karkaaminen sekä keinupelko joka onneksi saatiin sitten selätettyä jälkeenpäin.

Janakkalan kisoilta en varsinaisesti odottanut mitään, tarkoitus oli mennä vain rilluttelemaan ja hakemaan kokemusta. Halli oli tosi hieno, uudehko ja alustana kumirouhenurmi joka osoittautui toooodella nopeaksi. Radat olivat todella kivat ja helpohkot eli sen suhteen ei ollut mitään ongelmia. Ekaan agirataan startattiin melko jännittynein mielin ja ehkä oman hosumiseni vuoksi Maisa tiputti yhden riman jo lähtösuoralla. Tämä jonkin verran sotki omaa keskittymistäni joka näkyi sitten loppuradalla. Kontaktit menivät hyvin ja niihin olin erittäin tyytyväinen. Kepitkin olivat täydelliset, ei  mitään moitittavaa. Yhdeltä hypyltä tuli kielto, joka taaskin omaa syytäni kun en vienyt Maisaa tarpeeksi pitkälle vaan oma liikkeeni tyssäsi liian aikaisin. Tuloksena siis hyvä aika ja 10 virhepistettä!

Toinen agilityrata olikin sitten melkoista draamaa, en haluaisi edes muistella. Itselläkin meni melkoisesti pasmat sekaisin mutta pystyin kumminkin tekemään radan niin etten luulen koiralle jääneen ikäviä muistoja. Voi olla että tuomari ei tykännyt kun otin epäonnistuneet estesuoritukset uusiksi mutta sen ei tässä tapauksessa ollut väliä. Radan ensimmäinen onnettomuuskohta tuli heti alussa mutkaputken jälkeen ollut rengas jonne Maisa ilmeisesti tähtäsi väärin osuen sivutangon ja renkaan väliin. Rengas räsähti rikki ja tyttöraukka jäi hetkeksi kaulastaan kiinni pyörähtänen kuono tulosuuntaan. Säikähdin itse niin paljon että jäin odottamaan renkaan korjausta jonka jälkeen tehtiin uudelleen ja jatkettiin matkaa. Olin varmaan sen verran järkyttynyt ja ehkä Maisakin että loppu rata oli melkoista sählinkiä. Jotenkuten päästiin keinulle asti josta tulikin melko reippaanlainen lentokeinu. Videolta jälkikäteen katsoessa huomasin että Maisa yksinkertaisesti  vain tulee putkesta niin lujaa että keinulle jarruttaessaa se ei osukaan takajaloilla keinulaudalle vaan jalat heittävät reunan yli jolloin koko koira liukuu lautaa pitkin lentäen. Tästä Maisa ei onneksi liikaa säikähtänyt vaan sain sen takaisin laudalle jolloin teimme keinun rauhallisesti uudelleen. Melkoinen tuskanhiki oli otsalla maaliin päästyämme :-O

Viimeinen hyppyrata meni sitten ihan ok mutta vauhtia oli siinäkin niin paljon että kaksi rimaa tippui ja putkelta tuli kieltä.

Omaa ohjaamistani ruodin videoilta myös pitkään ja totesin siellä olleen ihan hyviäkin pätkiä. Meno ei mielestäni ollut sellaista töpöttelevää vaan jopa ajoittain ihan juoksun näköistä. Käsiin on nyt kiinnitettävä erityistä huomiota, nostelen niitä aivan turhaan liian ylös.

Agiradat:

 

Hyppyrata:

Kirjoittanut taimilau | huhtikuu 9, 2014

Toko AVO 6.4.2014 Porvoo

Edellisen postauksen jälkeen ollaan Maisan kanssa vedetty kahdet SM-joukkueen tokotreenit sekä huipennukseksi viime lauantaina eka viralline AVO –koe.

Kokeessa tuomarina oli Riikka Pulliainen ja paikka oli tuttu ja turvallinen oma halli. Siinä mielessä meillä oli kotikenttäetu että paikka oli tuttu ja tapana on ollut että kokeeseen osallistujilla on ollut hyvä keskittymisrauha ja etenkin paikallaanolot on pidetty lähes äänettömässä hartaassa tunnelmassa 😉

Häiriöt siis olivat nollassa tässä kokeessa joten pöytä oli ainakin meidän osaltamme hyvin katettu. Lähdin kokeeseen aikalailla tyhjällä mielellä tai ei nyt niin voi sanoa, päässä pyöri kaikki mahdolliset kauhuskenaariot mutta lopputulokseen olinkin sitten enemmän kuin tyytyväinen. Vielä jos olisi itseäni saanut hieman rennommaksi niin olisi sekin puoli ollut kondiksessa. Pari hetkeä (onneksi hyvin nopeasti ohi menevää) oli sellainen olo että apua, mitä pitikään seuraavaksi tehdä. Onneksi en omalla toiminnallani kuitenkaan aiheuttanut mitään liikkeiden nollauksia, pari pikku fibaa kävi jotka todennäköisesti vaikuttivat Maisan suoritukseen, jotain opin taas omasta käytöksestäni siis 🙂

Saija otti meidän suorituksen videolle, täytyy vielä perehtyä siihen koska itse en niin kauhean hyvin suoritusta muista.

Paikalla makaaminen – 10

Tämä sujui hyvin vaikka Maisalla on nyt viime aikoina tullut ikävä piirre paineistua siinä vaiheessa kun perusasennossa odotellaan lupaa maahan –käskylle. Nyt olimme tokavika rivissä joten odottelua ei tullut juuri ollenkaan eikä mitään tsemppailujakaan tarvinnut sen kummemmin. Olen kyllä varmuuden varalle opettanut Maisalle kuonokosketuksen kämmeneeni ikään kuin pienenä temppuna jolla pyrin aktivoimaan sitä sivulla istumisen ja odottamisen aikana.

Seuraaminen – 8

Alku on aina se vaikein ja ekan käännöksen jälkeen suoraan kävelyssä Maisa lottoni pari kertaa minusta joka alensi pisteitä. Se ei siinä myöskään pitänyt kontaktia. Se mihin olen hurjan tyytyväinen on se että seuruu oikeasti parani loppua kohden ja tuli siellä oikein hyviäkin pätkiä kontaktiseuraamista, jesss! Koska homma parani loppua kohden, käännökset olivat hyviä ja perusasennon ottaminen napakkaa niin olen toiveikas jatkon suhteen. Otamme pieniä mutta varmoja askeleita edistymisessä 🙂 Täyskäännökset otin koira sisäpuolella, se sopii selkeästi Maisalle paremmin.

Liikkeestä maahanmeno – 10

No problems

Luoksetulo – 8

Olemme vasta viikon harjoitellut seisahtumista pelkällä suullisella käskyllä joten Maisa valui aika paljon. Silti saimme kivat pisteet mielestäni. Perusasento jäi vähän vinoksi.

Liikkeestä seisominen – 9

Tässä en ole ihan varma mistä pistevähennys tuli, täytyy katsoa videolta. Itse muistan liikkeelle lähdön jälkeen horjahtaneeni hieman oikealle, liekö syy ollut siinä. Muistaakseni Maisa ei ennakoinut perusasentoon istumista mitä se on välillä tehnyt kun seisominen ei ole sen vahvimpia asentoja.

Noutaminen – 8,5

Noudossa oli useampi pikkujuttu jotka syövät pisteitä. Tämä ei ole meidän vahvimpia liikkeitä joten siihen on keskityttävä erityisesti. Maisa on epävarma liikkuja kapula suussa etenkin perusasentoon tultaessa. Se kaartaa aika kaukaa ikään kuin varoakseen kapulan osumista minuun. Myöskään ote kapulaan ei ole tarpeeksi napakka ja se saattaa myös liikauttaa kapulaa suussaan. Nyt otamme pitoharjoitukset ja kapulasuussa liikkumiset ohjelmistoon. Tähän mennessä en ole niitä juurikaan tehnyt koska kapulan pito ylipäätään on Maisan inhokkeja. Ehkä osittain toki laiskuuttani, saan kyllä Maisan innostumaan kapulasta, on sitä jo tehnytkin pari kertaa kun olen leikittänyt sitä kapulalla. Luulen että jopa vetoleikki kapulalla tekisi hyvää. (Huomautan tähän väliin että kokeilin sitä eilen ja sain koiran lopulta nostettua kapulalla ilmaan, niin paljon se innostui ;))

Kauko-ohjaus 9,5

Tämä on  mennyt treeneissä ihan täydellisesti mutta kokeessa ilmeisesti palkattomuus alkoi näkyä ja ekassa istumaan nousussa Maisa veti pepun alleen ja toki seuraavassa maahan menossa tuli eteenpäin alkuperäisestä paikasta. Perhana, vähän harmitti kun ei treeneissä ole tehnyt tätä enää piiiiitkiin aikoihin, joskus ihan alussa ehkä.

Hyppy – 10

Hetsasin Maisaa vähän ennen hyppyä ja se on nyt meillä toiminut jumitukseen eli täydellinen suoritus saatiin. Vähän Maisalla on tapana hypätä oikealle muttei onneksi niin paljon että se haittaisi mitenkään. Onneksi ylemmissä luokissa ei sitä tarvitse murehtia kun kapulan perään mennään.

Kokonaisvaikutus – 10

Saimme kehuja positiivisesta työskentelystä molemmat, hyvästä yhteistyöstä sekä hyvästä koiran sosiaalisesta palkkaamisesta!

Lopputuloksena siis kaikkiaan 183,5 pistettä, kunniapalkinto ja 1. sija, yuppiii!! Maisa oli niin ihana ❤

20140409-113243.jpg

20140409-113313.jpg

Older Posts »

Kategoriat