Viime sunnuntaina 26. päivä heinäkuuta täytti meidän musta tikkujalkamme täyden yksi vuotta. Sankari sai muutaman edelliseltä päivältä jääneen extranakin ja me ihmisjäsenet söimme raparperikakkua ja vaniljakastiketta. Niin se vuosi vain vierähti ja on kyllä ollut tapahtumarikas kaikkine jalkapoikki-äksidentteineen päivineen. Suuri persoonallisuus Turosta on kehkeytynyt, ei voi kuin ihmetellä ja ihailla italiaanon sielunmaisemaa. Se on nimittäin ihan omanlaisensa maailma se 😉
***************
Tiistaina 28. päivä vein Turon vuosihuoltoon ja rokotuksia saamaan. Tuo reissu toikin sitten hieman ikävämmän yllätyksen tullessaan. Eläinlääkäri totesi Turolla sivuäänen sydämessä. Pari päivää meni murehtiessa kunnes saimme ajan HauMau -eläinlääkäriasemalle Helsinkiin Taru Kangasniemen tutkittavaksi. Asiakaspalvelu kyseisellä klinikalla oli huippuystävällistä ja lääkärin toiminta erittäin asiantuntevaa ja ammattitaitoista. Taru Kangasniemellä on pitkä kokemus sydäntutkimuksista ja hänellä on ollut runsaasti myös vinttikoirapotilaita. Tutkimus oli perusteellinen (kuuntelu ja ultraääni) ja diagnoosi lyhennettynä seuraavanlainen:
Turolla on sydämen sivuääni: systolinen 3/6. Sydämen ultraäänitutkimuksessa todetaan lievästi koholla oleva keuhkovaltimovirtaus (Pa Vmax 1,7 m/s), mikä viittaa lieväasteiseen keuhkovaltimoahtaumaan (pulmonaalistenoosi). Muu sydäntutkimus on normaali: mitään sekundaarimuutoksia ei ole kehittynyt. Sydän ei ole laajentunut, läppävuotoja ei ole. Ennuste vaikuttaa hyvältä.
Ts. Turolla on synnynnäinen keuhkovaltimon ahtauma eli pulmonaalistenoosi. Tässä ahtaassa kohdassa veri virtaa hieman nopeammin, josta aiheutuu sydänkuunteluun sydämen etuosaan vasemmalle puolelle sivuääni. Itse sydän on täysin normaali ja terve. Vaiva on niin lievä että mitä suurimmalla todennäköisyydellä siitä ei tule olemaan Turon elämään minkäänlaista vaikutusta. Harrastella saa aivan normaalisti ja kisatakin jos sinne asti joskus päästään 🙂 Joskus tämä vaiva saattaa aiheuttaa sydämeen rasitusvaikutusta mutta Turon tapauksessa ahtauma on niin lievä että huolissaan ei tarvitse olla. Syy siihen miksi sivuääni alkoi kuulua vasta tässä vaiheessa on yksinkertaisesti se, että koiran ja sydämen pitää kasvaa ensin yli puolen vuoden jonka jälkeen ääni alkaa vasta kuulua.
Kyllä oli mamma huojentunut tämän diagnoosin saatuamme, olin jo pelännyt vaikka sun mitä vakavampaa!
Tässä aika yksinkertainen ja lyhyt artikkeli koirien tyypillisimmistä sydänsairauksista: Seppo Lamberg – Koiran sydänsairaudet
Vastaa